Joukkueurheilu on lahja, joka antaa jatkuvasti

Teksti: Axel Lindberg – ÅU. Käännös ja kuva: James Mashiri, ÅIFK
Alunperin julkaistu ÅU:ssa helmikuun 13. päivänä 2024.

Viime vuosina keskustelu lasten liian vähäisestä liikkumisesta on ollut jatkuvasti esillä ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että aihe saa suurelta osalta maamme poliitikoilta aivan liian vähän huomiota, joten aion tehdä oman osani ja nostaa esille, miksi yhteisöjen pitäisi panostaa enemmän siihen, että mahdollisimman moni lapsi voisi harrastaa joukkueurheilua.

Joukkueurheilu antaa nimittiäin uskomattoman hyviä taitoja ja valmiuksia, joista olen itsekin saanut apua työelämässäni.

On selviö, että joukkueurheilu opettaa sosiaalisia taitoja ja luo hyvän pohjan tiimityöskentelylle, mutta näitä taitoja voidaan edelleen purkaa pienemmiksi osiksi. Itse koen, että tärkeintä mitä joukkueurheilu on minulle antanut, on kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa eri tilanteissa yhdessä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sitä vaaditaan lähes jokaisella suomalaisella työpaikalla.

Pienet asiat, kuten huomaavaisuus ja kyky rohkaista joukkuetovereita vaikeuksien ja haasteiden keskellä tai puheeksi ottaminen tilanteessa, jossa joku käyttäytyy sopimattomasti ja vahingoittaa joukkueen henkeä, ovat asioita, joita olen itse oppinut pääasiassa joukkueurheilun kautta. Myös ihmistuntemus ja tietoisuus siitä, että tiettyjä joukkuekavereita tulee kohdata eri tavalla eri tilanteissa ja kyky "lukea huonetta" ovat mielestäni tärkeäitä minkä tahansa organisaation ryhmädynamiikassa.

Klassinen skenaario on mm. kuinka käyttäytyä merkittävän tappion jälkeen, jota voidaan verrata järkyttävään tapaukseen työpaikalla. Silloin on äärimmäisen tärkeää olla "sormi pulsilla" siitä, miten tilanteessa olisi parasta reagoida. Väärin ajoitettu rohkaiseva vitsi voi aiheuttaa pahennusta joukkue- tai työtovereiden keskuudessa ja luoda tunteen, ettei ymmärrä tilanteen vakavuutta, kun olisi parempi olla hiljaa ja antaa ajan tehdä tehtävänsä.

Toinen tärkeä asia, jonka toin työelämääni joukkueurheilusta, on vuorovaikutus auktoriteettien kanssa, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa joukkueen valmentajan kunnioittamista ja hänen kanssaan viestimistä. Valmentaja on auktoriteetti, joka pohjimmiltaan haluaa parasta kaikille yksilöille ja joukkueelle. Joskus hänen on tehtävä päätöksiä, jotka hyödyttävät enemmän joukkuetta kuin yksittäistä pelaajaa. Jos pelaaja ei itsekriittisesti pysty tarkastelemaan tällaisten päätösten logiikkaa ja keskustelemaan näkemyksistään valmentajan kanssa, voi se johtaa epäoikeudenmukaisuuden tunteeseen, mielipahaan ja motivaation katoamiseen.

Joukkueurheilussa valmius oman suorituksen läpikäymiseen avoimen vuoropuhelun kautta toimii täsmälleen samalla tavalla kuin työpaikalla, jossa vuoropuhelua valmentajan sijaan käydään esimiehen kanssa. Itse olen koko nuoruuteni ajan ollut siinä onnellisessa asemassa, että minulla on ollut useita monipuolisia valmentajia, joilta olen oppinut johtajuutta ja motivointitaitoja, joita itse sovellan työelämässä.

Nyt "vanhoina päivinäni" olen jälleen löytänyt joukkueurheilun, ja vaihtanut valmentajan rooliin. Huomasin nopeasti, että valmennustyö on uskomattoman palkitsevaa ja olen siksi taas käsipallon parissa, jossa valmennan sekä seuran aikuisia, ÅIFK:n miesten edustusjoukkuetta, että seuran nuorimpia ÅIFK Bollskoj -pallokerhossa.

Dynamiikka näissä joukkueissa on luonnollisesti kovin erilaista, mutta suhtautumiseni on siitä huolimatta sama – että voisin olla hyvänä esikuvana, kuten valmentajani ovat olleet minulle.

Huolenaiheena asiassa ovat lasten ja nuorten urheilun kohonneet kustannukset. Kun olin itse nuori, oli lapsille varsin tavanomaista harrastaa kahta tai useampaa lajia. Nyt joukkueurheilun kustannukset ovat nousseet niin paljon, että monilla perheillä ei ole yksinkertaisesti varaa laittaa lapsiaan joukkueurheilujen pariin.

Siksi olisikin tärkeää, että päättäjät kiinnittäisivät asiaan enemmän huomiota, sillä uskallan väitää, että mitä enemmän lapset liikkuvat ja jo nuorena oppivat sosiaalisia taitoja, sitä enemmän hyvinvoivia ja tuottavia yhteisöjen jäseniä tänne Turun seudulle tulevaisuudessa kasvaa.

Axel Lindberg
Käsipalloseura ÅIFK:n valmentaja,
Navix Oy:n talousjohtaja,
Turun nuorkauppakamarin jäsen

Täältä voit lukea lisää Axel Lindbergin kolumneja.